TALOUSELÄMÄ 21.6.2005

Ulkopuolinen sparraa parhaiten
[Matti Kankare]

Aloitus on kuin suoraan mainoksesta, ja siinä on enemmän kuin siteeksi totta takana.

Pienten ja keskisuurten yritysten hallituspulmat ovat monet:

* Yrittäjä voi olla jääräpäinen ja siksi haluton kuuntelemaan ulkopuolisen neuvoja.
* Raha voi olla ongelma, koska hallitusammattilaiset maksavat.

* Hallitustyö voi kaatua aikapulaan, koska kädet ovat täynnä työtä muutenkin.

* Ulkopuolisen palkkaaminen voi olla kulttuurinen ongelma, jos näin ei ole aiemmin tehty.

Pienen Mermit Business Applications Oy:n hallitukseen mennyt kauppaneuvos Soili Suonoja sanoo suoraan, että omistajayrittäjän vetämässä pienessä yrityksessä hallitusammattilaisia ei ole paljon ja "varsinainen hallitustyöskentely voi olla aika hyödytöntä".

Suonoja sanookin, että joskus yrittäjän kannattaa pohtia muitakin ratkaisuja. "Olen itse ollut sekä konsultin että mentorin roolissa. Yrittäjäthän haluavat usein käydä läpi omia ajatuksiaan. Niistä olemme sitten keskustelleet."

Kaikki maksaa

Suonoja kehuu konsultti-mentorin roolia pienyrittäjien sparraajana.

"Enhän minä tai kukaan muukaan hallitusammattilainen tee työtä ilmaiseksi. Pienten yritysten kassavirrat ovat usein sangen ohuet, jolloin yrittäjät eivät mielellään halua maksaa hallitustyöskentelystä kovin paljon. Konsultti-mentori-malli antaa vapaat kädet sopia mitä vaan."

Osapuolet voivat sopia, että hallitusammattilainen on käytettävissä kerran tai kaksi kuussa tai pari kertaa vuodessa. Konsultoinnissa voi sopia, kuinka monta tuntia palveluja yrittäjä ostaa. Mentoroinnissa voi sopia ajat, milloin tavataan.

"Tärkeää on, että asiat järjestetään strukturoidusti ja sovitusta pidetään kiinni", Suonoja sanoo.

Tällöin taloudellinen taakka yrittäjälle ei käy liian raskaaksi, ja yrittäjä ehkä pystyy saamaan kaiken irti jokaisesta tapaamiskerrasta.

Hyötyjä vaikea osoittaa

Moni pk-yrittäjä miettii myös sitä, onko oikeista hallitusammattilaisista vastaavaa hyötyä. Tilastoin hyötyjä ei pysty suoraan osoittamaan.

Ernst & Young on jo muutamaan kertaan tutkinut suomalaisia kasvuyrityksiä yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa, mutta E&Y:n kasvuyritysryhmän johtaja Harri Pärssinen sanoo, että yrityksiltä ei ole kysytty suoraan niiden hallituksista.

"Sen sijaan ehkä hieman yllättäen kävi ilmi, että kasvuyritysten yrittäjät ovat hieman vanhempia kuin oman alansa keskivertoyrittäjät. He ovat kokeneita konkareita, joille on karttunut osaamista sekä hyvän koulutuksen että pitkän yrittäjäkokemuksen kautta", Pärssinen sanoo.

Suuri osa kasvuyrityksistä toimii tulorahoituksella.

"On selvää, että ulkopuolisia hallituksen jäseniä on niissä yrityksissä, joissa on mukana ulkopuolista pääomaa", Pärssinen sanoo.

Pärssinen allekirjoittaa varauksin väitteen, että vahvat yrittäjät eivät edes halua yrityksensä hallitukseen ulkopuolisia.

"Kasvuyrittäjille esimerkiksi on tyypillistä, että yrityksellä on vankka taloudellinen asema. Tällaisessa tilanteessa muiden kuuleminen herkällä korvalla voi jäädä hieman huonoksi."

Kaveri kannattaa jättää

Soili Suonojan mielestä on tärkeintä, että yrittäjä ja yrittäjät itse ajattelevat hallitustyötä ja omia tarpeitaan.

"Esimerkiksi Mermit halusi hallitukseen ulkopuolisia, koska johto omistaa firman ja sillä on kädet täynnä työtä muutenkin. Kun yritys lähtee kasvuun, omistajilta voi kadota suunta ja he eivät ehkä pysty ajattelemaan kaikkia mahdollisuuksia, joita ulkopuolinen hallitus saattaa havaita", Suonoja sanoo.

Sparraaminen ja keskustelu on Suonojan mielestä parasta koko hallitustyöskentelyssä.

"Tiedän hyvin, kuinka yksin yrittäjä saattaa olla omien ajatustensa kanssa. Monelle on suuri helpotus, kun saa käydä asioita läpi jonkun ulkopuolisen tahon kanssa. Yleensä tällaiset keskustelut avaavat myös hallitusammattilaisen omia silmiä."

Entä pitääkö hallitukseen valita kavereita vai suoraanpuhujia?

"Ei koskaan kavereita. Hallituksen jäsenen velvollisuus on kertoa omat käsityksensä asiasta. Yhtiöllä ja omistajalla on sitten yhtiökokouksen kautta mahdollista miettiä, ovatko kannanotot miellyttäneet vai ei. Pienemmässä yhtiössä omistaja voi vaikka seuraavana päivänä panna yhtiökokouksen pystyyn ja hallituksen uusiksi", kauppaneuvos naurahtaa.