Itä-Häme 25.7.2006 Teksti Anna-Pauliina Rytkönen

Hyvä olo syntyy itseensä tutustumalla¶

"Sallit itsellesi vain sen, minkä arvoinen koet olevasi"¶

– Epäkiitollisuus ja valittaminen jäävät helposti päälle. Miten niistä voi kummuta mitään hyvää? Jos olemme tyytymättömiä elämäämme ja haluamme siihen muutoksia, eikö meidän pitäisi muuttaa toimintatapojamme sen sijaan että keskitymme vain elämämme vastoinkäymisiin? Timo Ylä-Soininmäki kysyy.

Ylä-Soininmäki on tullut pitämään hyvää oloa käsittelevää luentoa Sysmään. Alunperin Lahdesta kotoisin oleva ja parikymmentä vuotta Yhdysvalloissa työskennellyt yrittäjä on tullut kertomaan ajatuksistaan kotimaahansa.

Ylä-Soininmäki puhuu paljon anteeksiannosta ja sen merkityksestä ihmiselle. Jäämme helposti miettimään meille sattuneita loukkaavia tilanteita, ja vaalimme näitä muistoja ajattelemalla niitä toistamiseen. Vähitellen ajatuksiamme leimaava negatiivisuus saa meistä otteen.

– Anteeksi voi antaa monella tapaa. Voimme keskustella ja kertoa toiselle ihmiselle anteeksiannostamme, mutta usein riittää myös se, että päätämme itse antaa anteeksi meitä loukanneille henkilöille. Jo se muuttaa omaa käytöstämme paremmaksi muita ihmisiä kohtaan. Voi olla, ettei toinen edes muista tilannetta, joka omassa mielessä saa vuosien aikana yllättävän suuret mittasuhteet. Miksi siis kiusata itseään vuodesta toiseen asialla, joka tuskin vaivaa toistakaan, Ylä-Soininmäki ihmettelee.

Anteeksianto on itsekäs teko. Se antaa antajalleen vapautuneen mielen ja mahdollistaa asioiden märehtimiseen käytetyn energian suuntaamisen mielekkäämpiin kohteisiin.

Anteeksi antamalla helpottaa omaa oloaan, eikä se silti ole myönnytys toisen tekemälle loukkaukselle. Jos antaa anteeksi, se ei tarkoita, että antaa luvan satuttaa itseään uudelleen. Usein anteeksi antaminen esteenä on juuri oma ylpeys.

Oman ajatusmaailman muuttaminen myönteisemmäksi ei onnistu hetkessä, mutta palkitsee vaivan.

– Jos on koko ikänsä keskittynyt oman elämänsä vastoinkäymisiin ja ajattelee kaikkia asioita vain niiden kautta, voi tuntua aluksi vaikealta suhtautua myönteisesti elämäänsä. Silloin täytyy antaa itselleen ja itsetutkiskelulleen aikaa, ja pohtia rauhassa omia ajatusmallejaan. Jos on toistanut itselleen koko ikänsä, ettei voi tehdä jotain asiaa koska on esimerkiksi liian vanha, vie varmasti aikaa muuttaa tämä luulonsa toiseksi. Kyseessä on koko eliniän kestävä prosessi, Ylä-Soininmäki muistuttaa.

Erilaiset odotukset ja estot muovaavat elämäämme. Mietimme usein, mitä muut ihmiset meiltä odottavat ja mitä he meistä ajattelevat. Tällöin saatamme toimia omia unelmia ja tavoitteita vastaan, ja niistä luopuessamme syytämme katkeroituneina helposti ympäristöämme.

Ylä-Soininmäki painottaa omien valintojen tekemistä. Valintoja voi tehdä myös uudelleen, eikä uusien asioiden kokeilemista tule pelätä. Jos joku juttu on tuntunut omalta 20 vuotta sitten, voi olla että nyt haluaa tehdä jotain muuta.

Oman itsensä toteuttaminen lisää hyvää oloamme ja tyytyväisyyttämme elämään. Ylä-Soininmäki muistuttaa, että on hyvin tärkeää myös opetella olemaan kiitollinen omasta elämäntilanteestaan, vaikka toivoisikin siihen muutosta.

– Jos ei osaa olla kiitollinen omasta asunnostaan nyt, miksi olisi siitä kiitollinen vaikka se olisi isompi. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö vaurautta voisi tavoitella. Vauraus ei ole ratkaisu onnellisuuteen, mutta kyllä se tiettyä vakautta tuo.

Ylä-Soininmäki nimeää vaurautta tärkeimmiksi tekijöiksi kiitollisuuden, arvostamisen, hyvyyden ja anteeksiannon.

– Useat ihmiset ovat hyviä vain silloin, kun se on heille kaikkein helpointa. Hyvyyteen ja muiden ihmisten huomioonottamiseen tulisi pyrkiä vaikeampinakin hetkinä.

Takaisin Muut pääsivulle...

Takaisin kotisivulle...