|
AJATUKSIA sivu 5 Aion kirjoittaa näille sivuille havaintojani ja ajatuksiani. Nämä kirjoitukset ovat kirjoitettu ex-tempore ja siten ovat taatusti sekavia ja kieliopillisesti väärin. Ne saattavat myös olla ristiriitaisia, poliittisesti ei korrekteja ja jyrkkiä. Tarkoitukseni onkin havahduttaa ja ravistella sinua miettimään asioita. En halua, että olisit välttämättä samaa mieltä kanssani tai että uskot minua sokeasti vaan että ajattelet omilla aivoillasi ja kyseenalaistat sen, miten asiat ovat niin sinun kuin kollektiivisella tasolla. Vain itsetuntemuksen kautta voimme löytää onnen, menestyksen ja vapauden. Saatan myös editoida ja tai lisätä tekstiä vanhempiin kirjoituksiin. Otan myös mielelläni vastaan palautetta. < Edellinen Sivu 4 / Seuraava Sivu 6 >
/p>
- Valehtelu Oheinen artikkeli tuo mielenkiintoisia uusia visioita rehellisyydestä ja valehtelemisesta tulevaisuudessa. Lyhyesti sanottuna USA:ssa on kehitetty uusi kone jolla voidaan mitata, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen puhuu totta tai valahtelee. Eli parannettu versio valheenpaljastuskoneesta. Vaikka tämä kone ei vielä ole täysin varma, niin on vain ajan kysymys, milloin se tulee olemaan 99 % varma. Aikanaan tästä koneesta tehdään varmuudella myös ’kotiversio’. Ajattele jos poliisilla/oikeuslaitoksella olisi tällainen kone käytettävissä. Mitäs jos poliitikot ja maan johto joutuisivat puhumaan puheensa tällaisen koneen analysoimana. Liikeneuvotteluissa kaikilla osapuolilla olisi kone päällä. Saarnatessaan papit olisivat kytkettyinä tietokoneeseen ja seurakuntalaiset voisivat seurata valkokankaalta, milloin pappi ei edes itse usko omia juttujaan. Kun mies palaisi kotiin liikematkalta, vaimo laittaisi tunnistimen miehen ohimolle ja kysyisi, miten matka meni? Miltä näyttäisi yhteiskunta, jossa ei voisi enää valehdella? Ensi alkuun se kuulostaa erittäin hyvältä. Uskon että sodat, rikollisuus, valehteleminen ja suurin osa pahuudesta loppuisi. Sotia ei pääsisi syntymään, koska neuvotteluissa kaikki joutuisivat puhumaan totta. Jos kukaan ei voi valehdella oman edun takia, niin silloin tietenkin kaikki asiat on paljon helpompi sopia ja näin mitään suuria ongelmia ei edes pääsisi syntymään. Parisuhteet olisivat paljon terveempiä, koska molemmat osapuolet joutuisivat olemaan rehellisiä jne. Mutta haluammeko ME tällaisen yhteiskunnan? Koko nyky-yhteiskunta perustuu vilpille, valheelle, oman edun tavoittelulle, kieroilulle, toisten sabotoinnille, kilpailijan tuhoamiselle, voittamiseen mihin hintaan tahansa jne. Jos tämä kone yleistyy, joudumme luomaan aivan uudenlaisen yhteiskunnan, jossa kaikki perustuu rehellisyydelle. Ja se saattaa olla kova pala meille. Miten on sinun elämässäsi? Oletko sinä valmis siihen, että työnantajasi ja elämänkumppanisi saisivat tietoon kaikki salaisuutesi? Voi olla, että poliitikot joilla valta on käsissään, keksivät kaikenmaailman tekosyitä estämään koneen käyttö. Samoin tekevät liikemiehet ja kirkon väki. Ja jos ei muuta, niin he säätävät lakeja, joiden mukaan sillä ei saa penkoa HEIDÄN vanhoja juttujaan. Ehkä ainoa ryhmä, johon tätä konetta tullaan alkuun käyttämään, ovat rikolliset. Mutta uskon, että tämä kone on liian hyvä, jotta se pysyisi vain oikeuslaitoksen käytössä. Toivon, että kansa painostaa poliitikkoja ja muita vastuuhenkilöitä käyttämään sitä. Tämä kone oikein käytettynä saattaa muuttaa koko maailman. Elämän keveys, jota me kaikki etsimme, tulee osaltaan juuri siitä, että meillä ei ole mitään salattavaa keneltäkään. Miten voimme edes olettaa, että elämämme voisi olla kevyttä, jos meillä on salaisuuksia, kieroiluja ja valheita, joita joudumme jatkuvasti varjelemaan. Tämä on erittäin raskas tapa elää. Se on keveyden vastakohta. Vain silloin, kun olet läpinäkyvä kuin lasinen kippo, sinulla on mahdollisuus olla vapaa. Can You Handle the Truth? "You can't handle the truth," yells Jack Nicholson, as Col. Nathan Jessep, in his famous line from "A Few Good Men." This sort of arrogant thinking has led generations of government officials and those in "black ops" projects to keep a lot of things secret. But are we humans really so incapable of handling truth? Perhaps we'll soon find out. A new "truth-telling" industry is emerging in the United States... The Guardian reports that neuroscientists have determined how to scan a human brain to read an individual's intentions before he acts upon them. The new scans allow scientists to identify patterns of brain activity that indicates what a person plans to do in the near future. It is the first time scientists have succeeded in reading intentions in this way. "It's like shining a torch around, looking for writing on a wall," said John-Dylan Haynes at the Max Planck Institute for Human Cognitive and Brain Sciences in Germany, who led the study with researchers at University College London and Oxford University. The researchers believe this new science could assist in interrogations of criminals and terrorists, and even bring us a "Minority Report" era (as portrayed in the Steven Spielberg science fiction film of that name), in which judgments are handed down before the law is broken, based on the strength of an incriminating brain scan. Said Professor Haynes, "We see the danger that this might become compulsory one day, but we have to be aware that if we prohibit it, we are also denying people who aren't going to commit any crime the possibility of proving their innocence." The study asked volunteers to decide whether to add or subtract two numbers they were later shown on a screen. Before the numbers were displayed, they were given a brain scan using functional magnetic resonance imaging (fMRI). Software was then used to predict the person's intentions with 70% accuracy. Although there are significant differences, researchers are already devising ways of deducing what patterns are associated with different thoughts. Barbara Sahakian, a professor of neuropsychology at Cambridge University, commented, "A lot of neuroscientists in the field are very cautious and say we can't talk about reading individuals' minds, and right now that is very true, but we're moving ahead so rapidly, it's not going to be that long before we will be able to tell whether someone's making up a story or whether someone intended to do a crime with a certain degree of certainty." Professor Colin Blakemore, a neuroscientist and director of the Medical Research Council, said, "We will have more and more ability to probe people's intentions, minds, background thoughts, hopes and emotions." Apart from the uses in truth detection, this will further enable advances in brain-controlled apparatuses. Such controls for computers, wheelchairs and artificial limbs will make an enormous difference in the lives of the disabled. In the case of a world-class thinker such as Stephen Hawking, we can only wonder how much more productive he would be if he didn't have to search out expressions so tediously on his speech box. The scientists expect that more advanced versions of brain-scanning technology will read complex thoughts, possibly even before the person is conscious of them. (Long-standing psychological research has established that we make decisions about half a second before we are aware we have done so.) Maybe, therefore, this technology could be deployed in the military to speed up fighter pilots' responses and capabilities to multitask. There is little question that this advance will lead to major changes in how society operates. Perhaps these truth-telling technologies may become popular in monitoring candidates for office. (But what fun would politics be without lying politicians?) Or perhaps we will see the emergence of "truth centers," where people go to settle civil and criminal legal matters. Consider the real-world story of a delicatessen owner in Charleston, South Carolina. In 2003, a fire destroyed the owner's deli. But the insurance company withheld a $200,000 payout because it suspected the owner of arson. Consequently, the owner in 2006 paid $1,500 to have his brain scanned by "No Lie MRI" of Tarzana, California. "We provide a service for people who need to prove they are telling the truth," says No Lie's CEO Joel Huizenga, a biologist-turned-entrepreneur. No Lie used functional magnetic resonance imaging (fMRI) to monitor blood flow in the owner's brain while he answered questions pertinent to the deli fire. According to the company, distinctions between how his brain responded to known truths and falsehoods, versus those regarding the deli fire, confirm his innocence. Huizenga is aggressively marketing the service. Dr. Huizenga already has unnamed governments as prospective customers. Another group is planning to launch a similar service in Massachusetts. There are still some serious sceptics, of course. "I want proof before this gets used, and proof is not three studies of 40 college students lying about whether or not they are holding the three of spades," says Hank Greely, director of Stanford Law School's Center for Law and the Biosciences. Dr. Greely objects that the completed studies do not consider how results may be affected by age, intelligence, mental health and tricks that subjects may use to fool the machine. (This is also the case with traditional lie detectors. Subjects can mentally substitute their own question for that posed by the interrogator, and they can also simply clench various muscles to raise the body's stress levels and make a statement of truth look like a lie.) In my view, "truth technologies" would have a highly
beneficial effect on society. Negotiations would quickly be settled as
each side saw what the other truly wanted and was willing to do. Criminals
would see that illegal activity would not stand scrutiny, and government
and business leaders would not be able to lie and get away with it. All
kinds of relations would be founded and maintained on honesty.
***** - Miksi me sodimme? On totta, että meillä on rajakiistoja tai joku tyranni haluaa lisää valtaa, mutta suurimmaksi osaksi sotien syyt ovat aina olleet joko aatteellisia tai uskonnollisia. Ihmiskunta haluaisi elää rauhassa, mutta ongelma on, että me yritämme levittää rauhaa sotimalla. Sodimme rauhan tai vapauden nimissä… eikö tämä ole aika ristiriitaista? Ainoastaan aate aiheuttaa sisällissotia, joissa veli taistelee veljeä vastaan. Ainostaan rauha saa aikaa pysyvää rauhaa. Voimme hyökätä maahan ja pakottaa sen olemaan ’rauhassa’, mutta tämä on vain pinnallista. Ennemmin tai myöhemmin selkkaus jatkuu… kuten Balkanin sodat hyvin osoittivat. Yksi aatteista, joka aiheuttaa paljon ristiriitaa ja väkivaltaa, on juuri rauhanaate. Greenpeace, monet eläintensuojelujärjestöt ja monet muut vastaavat organisaatiot ovat väkivaltaisia ja siten lisäävät sitä, mitä he yrittävät poistaa. On totta, että he ovat saaneet monia eläimiä ja luontoa koskevia uudistuksia ja lakeja läpi. Mutta uskon vakaasti, että jos he olisivat toimineet aidosti rauhan hengessä, niin ne olisivat menneet läpi helpommin ja nopeammin ja olisivat olleet pysyvämpiä. Monet näistä laeista ovat enemmän silmänlumetta kuin että ne todella estäisivät mitään oleellista. Niillä vain hidastetaan asioiden kulkua hieman. Monet metsänomistajat, turkistarhurit, kalastajat, metsästäjät, maanviljelijät ja luonnosta elinkeinon saavat yritykset ovat kaikkea luonnonsuojelua vastaan juuri siksi, että eri järjestöt hyökkäävää heidän päälleen ja tunkevat lakeja väkisin läpi. Miltä sinusta tuntuisi jos joku yleensä täysin asioista tietämätön nuori sitoisi itsensä kettingillä yrityksesi ovenkahvaan ja siten estäisi sinua työskentelemästä? Ja hän vaatisi sinua lopettamaan yrityksesi. Jos näistä asioista neuvoteltaisiin alusta lähtien oikein, useimmat selkkaukset voitaisiin estää, ja kyseiset tahot olisivat paljon yhteistyöhaluisempia eri luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Niin monesti eri rauhanliikkeiden ja luonnonsuojelijoiden jäsenet vastustavat sokeasti kaikkea mitä järjestöjen johto haluaa heidän vastustavan. Uutisissa näkee kuinka eri nk. rauhanliikkeet mellakoivat USA:n presidentin vieraillessa joissain maissa. Nämä jäsenet ovat suurimmaksi osaksi nuoria, jotka eivät vielä tunne elämän monimuotoisuutta ja ovat helposti johdettavissa. Itse asiassa he ovat kyllästyneitä omaan elämäänsä ja hakevat siihen jännitystä vastustamalla väkivaltaisesti eri tahoja. Useimmat heitä ovat erittäin väkivaltaisia. Heissä on sen verran järkeä, että he eivät pura väkivaltaisuuttaan esimerkiksi pahoinpitelemällä muita henkilöitä, joten he etsivät muita keinoja purkaa sitä. Klassinen esimerkki tästä on turkiseläinten vapaaksi laskeminen. Aidosti luonnosta ja eläinten hyvinvoinnista huolissaan oleva henkilö ei koskaan laskisi satapäin minkkejä tai kettuja luontoon. Ne eivät selviä luonnossa ja ne aiheuttavat paljon tuhoa muille paikallisille pieneläimille. Tämä on väkivaltaa, ei luonnonsuojelua. Kaikki väkivalta lisää väkivaltaa. Minkäänlaisen väkivallan on mahdotonta lisätä rauhaa. En tarkoita, että turkistarhaus tms. pitäisi kaikkein välttämättä hyväksyä. Meillä kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen, mutta se ei oikeuta ketään aiheuttamaan kärsimystä muille. Jalo päämäärä ei oikeuta käyttämään väkivaltaisia keinoja. On monia muita paljon parempia tapoja vaikuttaa. Ja uskon, että monet niistä henkilöistä, jotka nuorina tekevät turkistarhaiskuja, aikuistuttuaan syövät lihaa, käyttävät nahkavaatteita ja saattavat jopa käyttää turkiksia. Vapaudenaate on toinen aate, joka aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää. Esim. presidentti Bush käyttää sitä nyt tekosyynä sotiinsa. Ja minkäs siinä kukaan tekee jos Bush sanoo, että hän hyökkäsi Irakiin, jotta irakilaiset voisivat elää rauhassa, vapaina ja demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa on myös uskonnonvapaus. Hänellä on (olevinaan) monta arvokasta argumenttia puolellaan, ja niitä vastaan on vaikea väittää. Tietenkään käytännössä niillä ei ole mitään merkitystä, todelliset syyt ovat aivan muut. Samoin on isänmaallisuuden kanssa, joka on aate. Kaikki aatteet ja uskonnot erottavat meitä ja rauha voi löytyä vain yhdistymisen kautta. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki rajat pitäisi poistaa… vaikka se ei olisikaan mitään huono juttu, vaan että meidän pitää lopettaa muiden tappaminen isänmaallisuuden aatteen nimissä. Ehkä uusi valheenpaljastus kone pistää lopun sotien järjettömyyksiin. Jotta voisimme luoda uudenlaisen, vapauteen ja rauhaan perustuvan yhteiskunnan, meidän on ensimmäiseksi luovuttava kaikista aatteista, myös rauhan- ja vapaudenaatteista. ***** - Ongelmien korjaus Ongelmia on vaikea korjata pysyvästi, koska katsomme ja yritämme korjata niitä omien uskomuksiemme, halujemme, pyyteidemme ja vaateidemme läpi. Sekoitamme niihin vielä usein aatteet, vakaumukset ja uskonnolliset ajatukset ja mielipiteet. Oletko koskaan katsonut mitään asiaa, etenkään ongelmaa esimerkiksi parisuhteessasi tai lastesi kanssa aidosti neutraalisti ilman, että suodatat sen yllä mainittujen asioiden läpi? Oletetaan, että lapsesi varastelee tavaroita kaupoista. Tämä on ongelma. Miten voisit korjata sen? Tutkitko ongelmaa lapsesi kautta - mikä itse asiassa ei ole ihan huono idea - mutta yleensä etenkin perhettämme koskevissa asioissa katsomme ongelmia oman napamme kautta, ja juuri siksi ne eivät koskaan korjaannu pysyvästi. Emme korjaa itse ongelmaa, vaan sen osan ongelmasta, joka siinä häiritsee meitä. Me haluamme korjata lapsemme. Emme halua katsoa ongelmaa neutraalisti ja oivaltaa, että lapsi varastelee esimerkiksi siksi, että emme olleet tarpeeksi hyviä vanhempia. Todellisuudessa emme ole kiinnostuneita totuudesta, vaan haluamme nopean laastarivastauksen, jotta pääsisimme ongelmasta eroon ja takaisin omien asioidemme pariin. Ongelman voi korjata pysyvästi vain, jos osaamme katsoa sitä neutraalisti täysin tyhjällä mielellä, värittämättä sitä omien pyyteittemme ja vaateittemme väriseksi. ***** - Mistä kuolemanpelko johtuu? Tietenkin se, että emme tiedä mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, voi olla pelottavaa, mutta suurimalla osalla meistä se johtuu siitä, että emme elä täysillä juuri nyt. Etenkin kun vanhenemme, alamme pelkäämään, että elämämme on valunut ja tulee valumaan hukkaan, ja siksi kuolema alkaa pelottamaan meitä. Kun elämme täysillä tässä hetkessä, kuolemaa ei ole. Tämä hetki on rakkautta. Rakastuminen ’pakottaa’ meidät tähän hetkeen, jolloin ’minä’ katoaa ja samalla myös kuolema katoaa. Harva jos kukaan meistä pystyy elämään koko ajan tässä hetkessä, mutta mitä enemmän siihen pystymme, sitä parempi ja sitä vähemmän pelkoja ja sitä enemmän rakkautta ja vapautta. Itse asiassa vapaus on rakkautta ja rakkaus on vapautta. Tämä hetki on juuri sitä ajattomuutta, mistä idän viisaat tietäjät ovat puhuneet tuhansia vuosia. Rakkaus, vapaus ja tässä hetkessä oleminen voivat ilmetä vain silloin, kun ’minä’ katoaa. Seuraapa itseäsi seuraavan kerran kun löydät itsesi hetkellisesti sulautuneena johonkin asiaan täydellisesti – oli se elokuva, kirja tai vaikka lapsen kanssa leikkiminen – niin huomaat, että sinua ei ollut olemassa. Juuri siitä syystä tuo hetki oli niin nautinnollinen. Kun sinua ei ollut olemassa, niin silloin sinun ongelmiasi, huoliasi ja pelkojasi ei myöskään ollut olemassa. Vapaus, rakkaus, ilo, onni, mielenrauha, ajattomuus ja kuolemattomuus eivät löydy mistään systeemeistä, aatteista tai uskonnosta vaan itsensä kadottamisesta tähän hetkeen. ***** - Ajatuksesi ovat materiaa Sanotaan että istut saastuneen joen rannalla ja katsot, kun kaikenlaista roinaa virtaa ohi. Se on tavallaan samaa kuin katsoisit ajatuksiesi virtaa. Ajatuksemme eivät ole puhtaita vaan täynnä 'roinaa', joka saastuttaa mielemme. Roina ei välttämättä estä meitä menestymästä rahallisesti tai pääsemästä päämääriimme, mutta se vaikuttaa taatusti siihen, miten me koemme elämämme. Jokainen ajatus on joko kuin roska tai puhdas kaarnanpalanen. Jos tunnemme esim. vihaa tai mustasukkaisuutta partneriamme kohtaan, niin miten voimme edes olettaa, että suhteemme hänen kanssaan voisi samaan aikaan olla hyvä? Virta ei voi samaan aikaan olla puhdas ja saastunut. Jos on totta, että elämämme on ajatustemme heijastus, niin silloin partnerisi joutuu kahlaamaan sinun ajatustesi saastuttamassa joessa. Hän ei voi olla mitään muuta kuin sitä mitä sinun ajatuksesi ovat. Hän alkaa toteuttamaan sinun ajatuksiasi ehkä itseltäänkin huomaamatta. Kuinka minun ajatukseni voivat saada toisen toteuttamaan niitä, eli olemaan ajatuksieni heijastus? Niin kuin usein on, olemme mustasukkaisia aivan turhaan. Oma mielemme luo pelkoja ja harhoja. Eli me itse luomme epäluotettavuuden partnerimme ja itsemme välille. Ihmisillä on myös sisäinen halu vastustaa muiden käskyjä. Oletetaan, että sinä vaadit että partnerisi soittaa sinulle joka ilta. Hän saattaa sen tehdä, koska sinä niin vaadit, mutta taatusti hän aina silloin tällöin unohtaa soittaa, etenkin jos olet siitä hänelle juuri huutanut. Hän haluaa ärsyttää sinua kostoksi, ja siten lisää epäilyä tähän noidankierteeseen. Ajan mittaan sinun jatkuva epäilysi saattaa johtaa siihen, että hän pettää sinua. Eli hän toimii kuten sinä oletit hänen tekevän. Jos jatkuvasti jankutat toiselle hänen olevan epäluotettava, surkea tai huono ihminen, niin hän saattaa ajan mittaan alkaa uskomaan sinua – etenkin jos hän arvostaa / rakastaa / pitää sinua auktoriteettina. Useissa suhteissa juuri mies yrittää ainaisella alas painamisella rikkoa naisen omanarvontunnon, jotta voisi kontrolloida tätä halunsa mukaan. Mies tekee tämän siksi, että hänellä itsellään on alhainen omanarvontunto. Hän pelkää, että jos naisella on korkea omanarvontunne, tämä jättää hänet. Tässä on myös toinen puoli. Mitä mustasukkaisemman ajattelet kumppanisi olevan, sitä mustasukkaisemmaksi hän tulee. Eli hän heijastaa sinun ajatuksiasi, aivan kuten sinä hänen. Tämä on kuin hyvin suunniteltu tanssi, jossa te molemmat sekä viette että olette vietävinä. Tärkeää onkin olla valppaana ja nähdä myös oma osuutemme: se, miten me itse saatamme olla vastuussa muiden teoista tai tekemättä jättämisistä. Emme koskaan näe mitään puhtaana, vaan näemme kaiken mielemme saastuneen joen värittämänä. Joessa on mukana kellumassa myös traditiot, aatteet, uskonnot, päähänpinttymät, vaateet ja pyyteet. Ja tämän vuoksi vain harva ajatuksemme on täysin puhdas. Puhtailla ajatuksilla / teoilla / energioilla on aivan erilainen voima niin lapsiin, puolisoon kuin työkavereihin ja asiakkaisiin kuin tavallisilla (saastuneilla) ajatuksillamme. Eikö olisi jo aika huomata, kuinka paljon tätä roskaa on myös sinun mielesi virrassa? Eikö ole jo aika alkaa puhdistamaan mieltäsi? Kun ajatus virtaa ohitsesi, seuraa sitä mahdollisimman neutraalisti. Älä vastusta sitä, älä arvostele sitä, älä analysoi sitä, vaan huomaa se ja anna sen mennä menojaan. Saatat sanoa jotain tällaista itsellesi: ”Vau, katsopas tätäkin vihamielistä ajatusta. No olkoon, eiköhän se siitä häviä aikanaan, ei minun ainakaan tarvitse antaa sen vaikuttaa ajatteluuni tai tekoihini nyt kun huomaan sen.” Ja sitten keskityt takaisin tähän hetkeen, eli siihen mitä olet tekemässä. ***** - Muutos Englannin kielessä on olemassa sanonta "to think outside the box" (ajatella laatikon ulkopuolella). Se tarkoittaa, että ajattelee mielensä ulkopuolella, jotain kokonaan uutta. Kuulostaa hyvältä, mutta on käytännössä vaikeampaa kuin miltä se kuulostaa. Itse asiassa se on melkein mahdotonta. Juuri tästä syystä suurin osa, ehkä 99 % kaikesta niin henkilökohtaisesta kuin yhteisöllisestä muutoksesta ei ole todellista muutosta, vaan vanhan kopiointia. Mikään oleellinen ei todellisuudessa muutu, vaan tapahtuu pelkää vanhan muutosta ja kasvua. Se saattaa olla muutosta tai kasvua oikeaan suuntaan, mutta ei silti ole aidosti uutta. (Tiesitkö muuten, että 76.4 % kaikista tilastollisista prosenttiluvuista vedetään hatusta sillä hetkellä, kun niitä tarvitaan?) Jos tiedät, miten muutos tapahtui, se ei ole uutta vaan vanhan kopio. Todellinen muutos on selittämätöntä; se tapahtuu kuin itsestään. Se perustuu johonkin uuteen. Se kumpuaa tyhjästä. Aivan kuten Isaac Newton keksi painovoiman, kun omena putosi hänen päähänsä. Tai kuuluisa Arkhimedeen huudahdus "Heureka!", kun hän kylpyammeessa ollessaan keksi, että kappale nesteeseen upotessaan menettää painostaan yhtä paljon kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa. Nuo molemmat ajatukset olivat täysin uusia. Niitä ei ollut kukaan ajatellut aiemmin, eli ne tulivat oivalluksen tavoin tyhjästä mielestä. Ne eivät olleet vain vanhan kopiointia, vaan täysin uuden ilmiön oivaltamista. Onko mahdollista elää laatikon (mielemme) ulkopuolella jatkuvasti eikä vain hetkellisesti? On, vaikkakin se on vaikeaa. Mutta jos haluamme elää siten, meidän on hylättävä kaikki vanha tieto, joka rajoittaa meitä eli pitää meidät laatikon sisällä. Mitä ovat ne asiat, jotka pitävät meidät laatikossa? Traditio, uskomukset, aatteet, uskonnot, kansallisuus, pelot, vaateet, pyyteet ja kaikki se mitä tiedämme. Tieto on hyväksi, mutta se myös rajoittaa. Jos uskomme ettemme osaa jotain, niin siten se sitten yleensä on. Eli tiedämme rajamme. Mutta jos voisimme tutkia rajoituksiamme tyhjällä mielellä, niin ehkä näkisimme ne toisin ja ne voisivat sulaa pois. Ehkä voisimme olla kuin mehiläinen joka lentää, vaikka aerodynaamisten lakien mukaan sen ei pitäisi pystyä lentämään. Ehkä mekin pystyisimme tekemään monia asioita, jotka nyt luokitellaan mahdottomiksi, jos osaisimme elää tyhjällä mielellä, ilman ennakko rajoituksia? Monet asiat, joista kirjoitan näillä sivuilla ja kirjoissani, vaativat juuri tällaisen tyhjän mielen, jotta ne voisi ymmärtää. Esimerkiksi saatan sanoa, että on täysin mahdollista järjestää maapallo niin, että kenenkään ei tarvitsisi tehdä töitä jolleivät he itse halua. Tai että halutessaan ihmiset voisivat tehdä työtä, jota todella haluavat tehdä. Tämä saattaa kuulostaa useimmille ihmisille täysin utopiselta ajatukselta ja he sanoisivat, että väitteeni on mahdoton. Vaatii paljon mielikuvitusta nähdä maailma, jossa emme eläisi vain siksi että meidän on tehtävä töitä, ja jotta tämä kapitalismi (järjettömyys) pysyisi pyörimässä ja jotta Rovaniemellä olisi Kiinassa tehtyjä muovikukkia. Muovikukissa itsessään ei toki ole mitään vikaa, mutta ne kuvaavat erittäin hyvin meidän kulutusyhteiskuntamme järjettömyyttä. Juuri näiden muovikukkien takia monen henkilön on mentävä Kiinassa sorvin ääreen joka aamu, halusivat he sitä tai ei. Samoin sinun on mentävä oman sorvisi ääreen, jotta saisit rahaa ostaaksesi niitä. Voisiko olla, että kaupalliset tahot ovat manipuloineet sinut uskomaan tarvitsevasi muovikukkia? Maailma on kehittynyt huimaa vauhtia viimeisten 150 vuoden aikana, mutta se on myös luonut suunnattoman määrän ongelmia, jotka ovat nyt kääntymässä sitä (meitä) vastaan. Juuri tämän kehityksen avulla olemme ylikansoittaneet maapallon. 1960-luvulla keksimme maitojauheen ja sen avulla Afrikka on siitä lähtien pidetty nälässä. Joku saattaa sanoa, että maitojauheen avulla monet nälänhätäiset ovat selvinneet hengissä. Tämä on totta, mutta sen avulla afrikkalaiset ovat myös pystyneet lisääntymään ja sen takia afrikkalaisilla on joka vuosi sama nälänhätä edessään. Lisää ihmisiä, mutta ei tarpeeksi ruokaa. Sademetsiä tuhotaan alati yltyvällä vauhdilla kaikesta luonnonsuojelusta huolimatta. Vuorten rinteet hakataan puhtaiksi puista monissa köyhissä valtioissa. Maaperä on tuhottu ollen täysin kelpaamatonta viljelyyn suuressa osaa maapalloa. Ihmisiä asuu slummeissa enemmän kuin koskaan ennen. Sotia / aseellisia selkkauksia on määrällisesti yhtä paljon kuin aina ennenkin. Maapallon 6 miljardista asukkaasta vajaa puolet, eli noin 2-3 miljardia ihmistä menee nukkumaan joka ilta nälkäisinä, ja suurin osa heistä on lapsia ja naisia. Tästä 2-3 miljardista nälkäisestä on aliravittuja yli puolet, heistä suuerin osa on lapsia. Tämä on kehityksen hinta. Me uskottelemme itsellemme, että teknologia ja kehitys ovat olleet ihmiskunnalle kuin lottovoitto, mutta asia on päinvastoin. Ne ovat luoneet enemmän pahaa kuin hyvää. On totta, että kehitys on tuonut meille myös paljon hyvää, esimerkiksi terveyteen liittyvillä aloilla. Meillä on MRI-laitteet, laserit ja monia muita vastaavia uusia teknologisia saavutuksia, joilla tehdään ihmeitä. Mutta ovatko ne tämän kehityksen arvoisia? Uskon, että jos olisimme eläneet järkevämmin niin, että todella olisimme ottaneet huomioon ihmiset sekä luonnon, niin meillä voisi olla kaikki nuo MRI:t ja laserit, mutta ilman kaikkia ongelmia joita meillä nyt on. Tämä olisi vaatinut sen, että olisimme ymmärtäneet katsoa elämää oikealla tavalla, eli ilman ahneutta, jatkuvaa kasvua millä hinnalla hyvänsä, kilpailijan tuhoamista, väkivaltaa, uskontoja, aatteita ja pahuutta. Jos tekomme olisivat perustuneet enemmän aitoon hyvyyteen, myötätuntoon, toisten auttamiseen ja tukemiseen, maapallo olisi aivan erilainen paikka, jossa sinun ei tarvitsisi tehdä töitä kuin halutessasi. Tämä saattaa kuulostaa yhtä utopistiselta kuin 8 viikon palkalliset lomat, äitiys- ja isyyslomat, sairausvakuutukset, alle 40 tunnin työviikot ja kaikki muut vastaavat edut olisivat kuulostaneet 1900-luvun alussa eläneille yrittäjille. Itse asiassa nämä edut ovat täyttä utopiaa vielä tänäkin päivänä ehkä noin 90 %:lle maapallon ihmisistä! Osaatko sinä ajatella ilman vanhan taakkaa? Osaatko visioida itsellesi ja lapsillesi tulevaisuuden, jossa työ on niitä varten, jotka sitä haluavat tehdä? Osaatko ajatella, että voisit tehdä vain sellaista työtä, jota haluat tehdä? Osaako nähdä aidosti uutta, vai näetkö niin omasi kuin muidenkin tulevaisuuden sinä samana vanhana raatamisena? Uuden luominen alkaa siitä, että jätät kaiken vanhan. ***** - Kuten varmaan olet jo huomannutkin, niin elämässä ei ole monia (jos mitään) ilmaista asioita. Mikä on onnellisuuden hinta? Se on lähes kaiken vanhan unohtaminen ja taakseen jättäminen. ***** - Mielenrauha Ilman mielenrauhaa rikkaudet, kunnia ja maine ovat vain tyhjiä konsepteja. Jos meillä on aitoa mielenrauhaa, emme juuri edes kaipaa mitään muuta. Mielenrauha sammuttaa kunnianhimon, aatteet, uskonnot, turhat pyyteet ja vaateet. Eli se sammuttaa egon luoman jatkuvan tärkeilynhalun ja turhamaisuuden. Yksi suurimmista ongelmista itsensä kehittämisen polulla on se, että luulemme tietävämme mitä onnellisuus, mielenrauha, rakkaus, hyvyys ja muut vastaavat arvot ovat. Jos tietäisimme mitä ne todellisuudessa tarkoittavat, eläisimme niiden mukaan. Ne ovat niin voimakkaita asioita, että kun ne todella oivaltaa, ei voi muuta kuin elää niiden mukaan. Ristiriitaista mutta totta: emme voi ymmärtää niitä, ennen kuin elämme niiden mukaan. Eli ennen kuin voimme ymmärtää, mitä rakkaus todella tarkoittaa, meidän on oltava se. Kaikkein yksinkertaisimmat asiat ovat aina kaikkein vaikeimpia asioita ymmärtää syvällisellä tasolla. Ymmärrämme ne vain älyllisesti. Mutta niitä ei voi ymmärtää mielellä. Niitä ei voi myöskään määrittää. Koska niitä ei voi selittää järjellisesti, ne ovat vieraita meille. Itse asiassa ihmiset eivät edes etsi näitä arvoja, vaan helppoja ja nopeita laastarivastauksia ahdistuksiinsa. Näissä perusarvoissa, joita monet pitävät itsestäänselvyyksinä, lepää onni, autuus ja mielenrauha. Se että luokittelemme ne itsestäänselvyyksiksi "kaikkihan ton tietää", aiheuttaa sen, että emme todellisuudessa koskaan opi niitä. Emme voi oppia sellaista asiaa, jonka luulemme jo osaavamme. Koska emme ymmärrä niitä, yritämme kehitellä monimutkaisia systeemejä niiden tilalle, jotta löytäisimme onnellisuuden. Itse asiassa nämä systeemit pitävät meidät erossa onnellisuudesta. Alla on hyvä esimerkki siitä, miten analyyttisesti yritämme ymmärtää positiivisuutta. Vaikka teksti on ihan ok, niin todellisuudessa se aiheuttaa sitä, mitä se yrittää poistaa. Mikä on sinun P/N- suhde (positiivisen/negatiivisen – tunnetilan suhde ? Kuinka edistää tiimin tehokkuutta ? Vastaus on: tiedostaa P/N-suhde! Kun on tutkittu ihmisten tunnetiloja, ne kallistuvat yleensä negatiivisen tunteen puolelle. Tutkimuksessa on selvinnyt, että negatiivisia tunteita on 2,67 kpl jokaista yhtä positiivista tunnetta kohtaan. Tähän tulokseen eivät ole vaikuttaneet henkilöiden ikä eikä kulttuuri. Kun tehokkaita tiimejä on tutkittu, on huomattu että P/N-suhteen pitää olla vähintään 2,9 positiivista tunnetta yhtä negatiivista tunnetta kohti! Ylärajaksi on todettu 11,6 positiivista tunnetta yhtä negatiivista tunnetta kohti. Positiivisuutta on liikaa ja silloin tiimien tehokkuus on laskenut. Syynä tutkimuksessa on mainittu mm. realistisuuden puute, ylioptimistisuus ja kyvyttömyys antaa negatiivista palautetta. Yksilöiden kohdalla samat luvut pitävät myös paikkansa. Kun taas P/N- suhde on vähemmän kuin 2.67 positiivista tunnetta yhtä negatiivista kohden; se on rajoittava tunnetila. Ihmiset ovat puolustaneet omia näkemyksiään eivätkä ole kyseenalaistaneet niitä saatikka sitten tutustuneet muiden mielipiteisiin. Positiivisuus avaa taas laajemman tunnetilan, jossa ihmiset eivät ole puolustuskannalla. He ovat avoimina uusille ideoille ja hyväksyvät myös toisten ideoita. Kuinka tätä suhdetta sitten tulisi kehittää? 1. Tasapainottamalla omaa tunnetilaa ja avartaa omaa kiinnostusta toisten näkemyksille ja ideoille 2. Lisäämällä kontaktien ottamista; rajoitetusta käytöksestä toiminnalliseen vuorovaikutukseen 3. Opetella antamaan aitoa positiivista palautetta. 4. Kiinnittää huomio omaan Kyllä/Ei-suhteeseen. Kuinka usein sanot kyllä ja kuinka usein sanot ei. ” Ei” voi olla myös positiivinen, kun tiedostat omat rajat. Lähde: Losada, Marcial: The role of Positivity and Connectivity in the Performance of Business Teams, American Behavioral Scientists, Vol. 47/Number 6, February 2004. ***** - Sikojen hoitaminen Serkkupojallani on iso sikala Turengissa. Hänen mukaansa possuista pidetään parempaa huolta ja niiden hoidossa on tarkemmat säännökset kuin lasten hoidossa. Ohessa sian ruokinta- ja hoitokirjan alaotsikoita: Kehon hoito. Lämpö. Liikunta. Lepo ja uni. Tutkiminen ja leikkiminen. Lähimmäisten vaikutus hyvinvointiin. Luontainen käyttäytyminen vaatii tilaa. Pehmeys edistää terveyttä.... jne. Sika tarvitsee virikkeitä. Kyhnääminen, rypeminen, toisten läheisyys, tonkiminen ja pureminen ovat sille tärkeitä asioita ja niistä pidetään huolta kaikissa kunnon sikaloissa. Sioille syötetään VAIN ja AINOASTAAN terveellistä vitamiini- ja mineraalipitoista ravintoa. A-luokan possussa saa olla vain 0,7 mm paksulti rasvaa. Porsaat tarkistetaan kahdesti päivässä. Eläinlääkäri tilataan välittömästi, jos porsas on kipeä. Hännänpureminen, joka on stressioire, korjataan heti. Mutta miten on lasten kanssa? Lapsille syötetään mitä sattuu. Ei välitetä, jos he lihovat tai sairastelevat. Harva vanhempi tarttuu lapsensa stressioireisiin heti. Lapset saavat olla masentuneita tai muuten henkisesti häiriintyneitä kuukausi- tai jopa vuositolkulla ennen kuin kukaan tekee mitään heidän eteensä. Kaikki tietävät, että leikkiminen, yhdessä olo ja kunnon ravinto ovat lapsille tärkeitä, mutta kuinka monelle vanhemmalle on todella tärkeää huolehtia siitä, että lapset saavat tarpeeksi niitä? Kun katselee ympärilleen, niin tulee mieleen, että ehkä noin 10-20 %:lle vanhemmista lasten hyvinvointi on erittäin tärkeä asia. Tietenkin kaikki vanhemmat haluavat lastensa voivan hyvin, mutta se ei tarkoita, että he tekisivät sen eteen tarpeeksi työtä. Aika monet vanhemmat ovat enemmän kiinnostuneita omista harrastuksistaan, urastaan ja muusta kulutushysteriasta kuin lapsistaan. Mutta mikä on todella outoa, että monet vanhemmat valittavat yhteen ääneen, että lapset ovat sitä ja tätä. He ovat laiskoja, juovat, polttavat ja käyttävät huumeita. He eivät arvosta vanhempiaan tai yhteiskuntaa... jne. Mutta kuka on kasvattanut / opettanut heidät tällaisiksi? Juuri nämä samat vanhemmat! J. Krishnamurti kirjoitti kirjassaan Elämän eheyttäminen vanhemmista ja opettajista seuraavasti: ”Kasvattajan kasvattaminen – siis saada hänet oivaltamaan itsensä – on eräs kaikkein vaikeimmista yrityksistä, koska useimmat meistä ovat jo jäykistyneet johonkin ajatusjärjestelmään tai toimintakaavaan. Olemme joutuneet jonkin ideologian, uskonnon tai jonkin yleisen käyttäytymisohjelman orjaksi. Siinä syy, miksi opetamme lapselle mitä ajatella emmekä miten ajatella”. ***** - Hullu töitä tekee Juhani Seppäsen Hullu työtä tekee (Otava 2004) on kirja, jonka olisin halunnut kirjoittaa. Vaikka asia on vakava, kirja on kevyt ja helposti luettava. Se on kirjoitettu mukavasti huumorilla maustettuna. Suosittelen sitä kaikille. Siinä on kiteytettynä monia samoja asioita, joita olen itsekin pohtinut. Seppänen on osannut kirjoittaa nämä asiat paljon paremmin kuin itse olisin koskaan osannut. Joten Seppäselle kiitos, että minun ei tarvitse sitä enää kirjoittaa, vaan voin keskittyä muihin projekteihin :-). Ohessa muutamia lukujen nimiä, jotka antavat hyvä viitteen siitä mitä tuleman pitää. Mikä ihme saa meidät töihin? Mitä tärkeämpi työ, sitä huonompi palkka. Kenen sinun aikasi on? Keppiä vai häkkiä? Koko elämä Valintatalossa. Seppänen lähtee liikkeelle väitteestä: "Useimmat meistä tekevät työtä, jonka suorittamatta jättäminen ei millään lailla vähentäisi yleistä onnellisuutta, hyvinvointia tai tyytyväisyyttä. Väite tuntuu sopimattomalta, suorastaan loukkaavalta. Miksi? Todennäköisesti, koska se on arkaluontoisella tavalla tosi. Asiantila ei sinällään ole synti tai epäkohta. Vain sen oivaltamisesta mahdolliset tehdyt johtopäätökset saattavat olla." Hän jatkaa: "Kulutamme tehdäksemme töitä: Max Weber oivalsi kauniisti uskonnon, etiikan, työnteon ja vaurauden väliset yhteydet. On tietyllä tavalla Weberin nerouden kiistämistä erottaa moraali ja kulutus toisistaan työmotivaatiota ylläpitävinä voimina. Teen tämän kuitenkin ja toivon mukaan Weberin hengessä, kun sanon että kulutuksesta on tullut tämän hetken johtava normi. Kuluttaminen on kunnollisuutta varmempi tae kunniallisuudesta." "Johtopäätös on, että nimenomaan kulutusta, ei niinkään työntekoa, on kaikin keinon kannustettava. Kun nostamme katseemme tästä kirjasta ja katsomme ympärillemme, toteamme että näin järjestelmä toimii. Aisteihimme tehokkaimmin tarraavat ärsykkeet eivät anna meidän hetkeksikään unohtaa kulutuksen mahdollisuutta. Tietyllä tavalla tämän selittää myös sen, miksi kaikki ne työhön itseensä kohdistetut toimet, joilla arvellaan parannettavan työntekijän hyvinvointia, ovat niin tehottomia. Ne ovat silkkaa kosmetiikkaa vailla esteettistä ulottuvuutta." "Kulutuksella tarkoitetaan ensisijaisesti kaikkia niitä hankintojamme, jotka ylittävät välittömät perustarpeemme. Kulutus on aika hyvä sana. Se tarkoittaa jotain hajoavaa, tuhoon johtavaa. Samalla tavalla kuin muutkin keskeiset arvomme se on sillä tavalla jokapäiväinen ja viaton, ettemme kiinnitä siihen huomiota. Näin on tarkoituksenmukaista. Jos kuluttaja kysyisi jokaisen päivittäisen hankintansa kohdalla itseltään, tarvitsenko tätä todella ja vastaisi vielä rehellisesti, muuttuisi arki entistä raskaammaksi ja tylsemmäksi. Se, että vastaus lähes poikkeuksetta olisi "ei", ei yllätä ketään. Tuotteisiin liittyvät toissijaiset tarpeet ja assosiaatiot ensisijaisiin tarpeisiin riittävät vakuututtamaan yhden jos toisenkin siitä, että irrationaalinen toiminta on sittenkin suotavaa. Kulutuksen ideologian näkökulmasta tarve on tietenkin sivuseikka." "Merkillistä ja ilmeisen paljastavaa on se, että täysin tarpeettoman hyödykkeen hankinta tuottaa meille säännöllisesti suurempaa mielihyvää kuin tarpeellisen. Uudet kengät ilahduttavat minuakin enemmän kuin kilo perunoita, vaikka jälkimmäiset maksavat vähemmän ja syödä pitää joka päivä eikä kotona ole ruokaa, mutta kenkiä on ennestään jo kymmenen paria. ...Kengät ovat ehdottomasti kunniallisempia kuin perunat." Minun lisäys: Uusilla kalliilla kengillä voi leuhkia, mutta perunoilla ei. "Kato kun ostin eilen hienot kengät alesta. Ne eivät maksaneet kun 75 euroa. Normaali hinta oli yli satasen." Tai vaihtoehtoisesti: "Ostin eilen 5 kiloa Timoa kun se oli Siwassa tarjouksessa." Tämä ei herätä paljokaan ihailua. Samoin perunoiden osto ei mielestämme voi tuottaa hyvää oloa, jota toivomme uusien kenkien tuovan (kuten olen jo monesti sanonut, ostamme etenkin kaiken turhan siinä toivossa, että se toisi meille lisää hyvää oloa), vaikka totuus on, että perunat itse asiassa tuovat enemmän turvallisuuden tunnetta kuin kengät. Emme vain huomaa sitä. Tietoisuus siitä, että jääkaapissa on ruokaa, on etenkin palkkapussista toiseen elävälle erittäin tärkeä tunne. Eikö sinua yhtään ihmetytä, mietitytä, ajatuta, että aivan normaali 8-tunnin työpäivä työmatkoineen vie elämästäsi parhaan osuuden.... Miksi? Siksi, että voit ostaa suurimmaksi osaksi täysin turhaa roinaa, jonka toivot tuovan sinulle onnellisuuden. Mutta roina kääntyy sinua vastaan ja aiheuttaa vain lisää pahaa oloa. Tähän olemme tulleet. Kaiken kehityksen, koulutuksen ja työnteon jälkeen meistä on tullut oman oravanpyörämme vankeja. Olemme kulutushysterian rautaisessa kourassa. Siitä on lähes mahdotonta pyristellä irti. USA:ssa suurin osa ihmisistä on jo nyt yli 100% velkaantuneita. Ja koska näyttää aika vakaasti siltä, että talojen arvot (joissa heidän suurimmat "säästönsä" ovat) tulevat putoamaan aika rajusti, niin heidän velkaantumistasonsa tulee vain nousemaan. Suomessa ihmisillä on (ainakin toistaiseksi) edes jonkun verran säästöjä. Lue Seppäsen kirja, niin ehkä sinäkin havahdut ja heräät markkinatalouden harhasta. Tai ehkä on parempi että et lue sitä, sillä jos kaikki lopettavat turhan kuluttamisen, se saattaa vaikuttaa myös minun hyvinvointiini. Joten mene mieluummin vaikka Stockmannille törsäämään. Eikö siellä ole kohta 'hullut viikot'? Pääset taistelemaan viimeisestä jännästä munakellosta jonkun toisen kuluttajan kanssa. Voit ostaa kaikenlaista kivaa tarpeetonta, joka tekee sinusta kunniallisen. ***** - Jeesus myytti totta vai tarua? CNN:llä oli uutinen James Cameronin (Titanic-elokuvan ohjaaja) uudesta dokumentista, joka kertoo (mahdollisesta) Jeesuksen sukuhaudasta, joka on löydetty Jerusalemissa. Haudan mukaan näyttää vahvasti siltä, että Jeesus saattoi olla naimisissa ja hänellä oli ehkä lapsia. Raamatun mukaan näin ei tietenkään ollut, ja Jeesus nousi taivaaseen ruumiinsa kanssa. CNN haastatteli useita kirkon edustajia, mitä mieltä he ovat tästä arkeologisesta löydöstä. Kaikki haastateltavat tuomitsivat löydön täysin ja välittömästi, edes näkemättä koko dokumenttia. Syy tähän on se, että se sotii heidän oppejaan vastaan. Sattumalta seuraava CNN:n uutispätkä oli USA:sta, missä erään koulun tai kirkon keittiössä oli palanut Neitsyt Mariaa muistuttava kuva pannukakunpaistolevyyn. Kuva on vyötäröstä ylöspäin, jossa Marialla on huppu päässä ja nöyrä katse alaviistoon. Kuvassa ei näy kasvonpiirteitä, siinä on vain ääriviivat. On yleistä, että metallisiin paistolevyihin palaa erilaisia kuvioita. Tämä pannukakkulevy oli viety kirkon alttarille, jossa sitä nyt palvottiin pyhänä esineenä. Toinen vastaava outous tapahtui muistaakseni Italiassa, missä vuoristotien tunnelin seinään oli veden tihkumisesta muodostunut samantyylinen Marian ääriviivakuva. Ihmisiä oli kuulemma parantunut sairauksista ajettuaan sen ohi. Tästä tunnelista oli tullut pyhiinvaelluksen kohde. Valtaosa meistä on hyvin koulutettuja ja rationaalisia, mutta uskomme silti yllättävän sokeasti kaikkea sitä mikä tukee omaa maailmankatsomustamme, vaikka sillä ei olisi mitään järjellistä perustaa. Mutta ehkä olisi hyvä kysyä aina välillä itseltämme, mihin maailmankatsomukseni oikein perustuu. Perustuuko se johonkin todelliseen, satuihin, taikauskoon vai traditioon? Uskonnot, aatteet ja monet traditiot ovat niin voimakkaita, että ne aiheuttavat sokeutta. Ihmiset eivät yksinkertaisesti suostu näkemään mitään muuta vaihtoehtoa kuin omansa. Jos Jeesus palaisi taivaasta ja sanoisi, että "sorry kristityt, minä ja Jumala olemmekin muslimeja", ja vaikka Jeesus kävelisi vetten päällä ja herättäisi kuolleita henkiin, niin kristityt eivät uskoisi häntä. Heidän mielestään koko juttu olisi vain muslimien juonia. Tämän itsepetoksen huomaa helposti myös aivan jokapäiväisissä asioissa. Esim. jos TV:ssä on uutinen, että kahvi tai suklaa ovat terveellisiä, kuuntelen sitä tarkkaavaisesti ja saatan jopa sanoa leikilläni ääneen, että "siinäs näit, kahvi on terveellistä." Lataan tämän tiedon mielessäni välittömästi 'Elämäntapaani tukevia asioita -kansioon'. Mutta taas vastaavasti jos uutinen on negatiivinen, niin vaikka kuulen sen, niin tieto menee suoraan 'Höpöhöpö-kansioon', josta se ajan kanssa häviää itsestään. Seuraa omaa elämääsi, niin takaan, että syyllistyt samaan etenkin seuraavien asioiden suhteen: kuntoilu, terveys, alkoholi, itsestään ja perheestään huolehtiminen, lääkkeet ja vitamiinit. Kuinka monta kertaa olet innoissasi silmät sepposen selällään lukenut lehdestä, että alkoholi/viini on terveellistä? Tai sulkenut silmäsi kun olet lukenut mikron mahdollisista terveyshaitoista? ***** - Kirjoista En suosittele kovinkaan montaa kirjaa, mutta Paulo Coelhon Alkemisti ja Anthony de Mellon Havahtuminen ovat aina (useamman kerran) lukemisen arvoisia klassikoita. ***** - Ahneus Ehkä meidän ei tarvitse olla huolissamme sodista, maapallon lämpenemisestä tai terrorismista, vaan omasta ahneudestamme. Osaamme kyllä tuhota itsemme ilman kenenkään tai minkään ulkopuolisen tahon apua. Millä firmoilla menee yleensä aina hyvin niin Suomessa kuin muuallakin? Pankeilla. Ne ovat kaikkein ahneimpia laitoksia koko maapallolla. Katso ympärillesi, ahneus näkyy lasipalatsien muodossa. Joka kylässä ja kaupungissa pankit ovat aina ne kaikkein komeimmat. Sinun kuukausimaksusi ja korkosi ovat rakentaneet ne. Vaikka Suomessakin pankit ja vakuutusyhtiöt ovat aina parhaiten pärjääviä yrityksiä, niin niillä on toiminnassaan vielä vähän häveliäisyyttä. Mutta esim. USA:ssa ne suorastaan rosvoavat asiakkaitaan. Juuri nyt Kaliforniassa on meneillään oikeustoimet yhtä suurta vakuutusyhtiötä vastaan, joka systemaattisesti ja kylmästi pudotti raskaana olevia naisia ja muita vakavasti sairaana olevia asiakkaitaan pois täysin keksityillä tekosyillä. Monet näistä ihmisistä menettivät kotinsa ja koko heidän elämänsä tuhoutui vakuutusyhtiön julman käytännön takia. Tällä yhtiöllä oli kokonainen erikoisosasto, joka käytti tietokoneohjelmaa etsimään asiakkaita, jotka on helppo heittää ulos. Toinen esimerkki on pankkien asuntolainat. Pankit syytivät rahaa joka suuntaan samalla tavalla kuin Suomessa tehtiin 80-luvulla "tule hakemaan taskurahaa" ilman minkäänlaisia takeita. USA:ssa pankit antoivat asuntolainaa vaikka työttömälle ilman sentinkään käsirahaa. Miljoonat ihmiset ovat myös ottaneet lainaa talossaan olevaa 'omaa pääomaa' tai sen (mahdollista) arvon nousua vastaan. Talojen arvot on yliarvioitu kymmenillä, jopa sadoilla tuhansilla dollareilla, jotta kuluttaja saisi enemmän käteistä. Pankit tiesivät tämän, mutta ahneus voitti. Pankit toivovat, että kulutusjuhlat jatkuvat tarpeeksi kauan, että ehtivät saada omansa pois - ja yleensä näin käykin. Pankit kattavat lainakulunsa yleensä aika nopeasti kaiken maailman palkkioilla ja maksuilla heti lainan alkumetreillä. Ja tietenkin koroilla katetaan pankin osuus aina ensimmäiseksi. Nyt nämä lainat alkavat pikkuhiljaa laueta käsiin. Kaikki syyttävä toisiaan. Pankkeja näpäytetään sormille, mutta miljoonat kuluttajat joutuvat evakkoon. Suomessakin on alkanut näkymään samanlaista toimintaa pankkien taholta. Ole tarkkana, että ne eivät vie sinunkin rahojasi. Mutta kuten Seppänenkin sanoo kirjassaan, kaikki tällaiset pankkien ja vakuutusyhtiöiden töppäilyt / ahneudet menevät kaikkien kuluttajien yhteisesti maksettavaksi, ja se on kuluttamisen jatkumisen takia suotavaa ja välttämätöntä. :-) Kun taantuma iskee, katsomme vain isoa kuvaa. Pieni mikrotason kuva - eli yksilöjen / perheiden kärsimykset - unohtuu. Osaltaan ihmiset voivat syyttää ongelmistaan vain itseään, mutta pankeilla ja yhteiskunnalla on myös oma vastuunsa. Monet uskovat sokeasti, mitä valtionjohto ja pankit kertovat heille tulevaisuuden näkymistä. He luulevat naiivisti, että Suomen valtiovalta on yksilön puolella ja pitää heistä huolen ja että päättäjät pistävät stopin, jos pankit tai mitkään instanssit yrittävät ryöstää kansalaisia. Mutta ei. Pankit, vakuutusyhtiöt, kirkko, puolustusvoimat ja valtio eli päättäjät ovat kaikki samoissa bileissä, jonka laskun maksaa kuluttaja - sinä! Totuus on, että heidän huolensa sinun hyvinvoinnistasi on vain näennäistä. He haluavat, että olet hiljaa ja kudot. Pankit pelaavat erittäin viisaasti ihmisten ahneudella. He tietävät, että ihminen on ahne ja haluaa näyttää olevansa menestynyt, joten mainoksillaan se vetoaa ihmisen turhamaisuuteen, haluun olla menestynyt ja kunniallinen - kuten muutkin hänen oman vertailuryhmänsä (naapurit ja ystävät) jäsenet ovat. Mikä on sinun vertailuryhmäsi? Sinä haluat olla vertailuryhmäsi kaltainen. Millaisiin ihmisiin sinä vertaat itseäsi, varallisuuttasi ja elämääsi yleensä? Millainen ihminen sinä haluaisit todellisuudessa olla?
< Edellinen Sivu 4 / Seuraava Sivu 6 > Etusivu: www.timoyla.com
|